Rakas vauvani..

Koska? Joko? Kohta? Ääh!

Tää alkaa nyt ottaa jo kunnon päälle tää odottaminen. Tai ei varsinaisesti odotus vaan..eiku joo, just tää odottaminen! KääK! Tänään ollu koko päivän aika kiristävä olo masussa. Ihan niiku tästä päältä, rintojen alla ja melkein kylkii ja napaan asti. Ei vissii oo supistellu ku kerran kaks, ettei sen puoleen. Ja tuollahan tää napero möyrii. Tosin vähä vaisummin, mutta eihän sillä liikaa tilaa tuol kohdussa enää oo. Kaveri kans sano että synnytyksen lähestyessä vauvan liikkeet vähenevät. Nyt oon tarkkaillu niin viikossa on vähentynyt liikkeet kyllä. Välillä kyllä se saa ihme kohtauksia, enempi yöllä, mutta yleisesti on vähä vähentyny biletys.

Ostin muuten ihan uudet imetysliivit. Tossa kuvassa ne näkyy (tuskin ketää hirveesti haittaa tollanen kuva?). Ne on sellast college-kangasta ja tosi mukavat. Pidin niitä tänään koko päivän. Koitan vähä totutella erilaisiin liiveihin ku aina ollu sellasii mis on toppausta/kaaritukea. Ei noi onneks maksanu ku 14,95€ H&M:ltä. Ostin myös miesten puolelta itelleni collegehouisut, Mulla on neki tossa jalassa. Mukavat ovat kyllä.

Onks kellää muuten veikkausta millo vaavi tulee? Mä toivon sen tulevan kahen viikon sisällä, mutta pelkään että saattaa mennä ihan helmikuun alkupäiville asti. En vaan jaksais odottaa sitä!

Nukkumisesta ei enää tuu mitään. Ei yhtikäs mitään! Jos joku mun kavereista on sattunu facebookissa kattoo mun sivuja, huomaa että siellä on julkaistu muutama videopätkä yön aikaan. Niin Sintin seikkailuista kun myös erilaisia youtube-videoita. En vaan saa unta. Vaikka väsyttää, uni ei tule. Makaan pari tuntii sängyssä, sit mä nousen ja teen jotain. Katön töllöö, luen, juon vähä vettä ja käyn pissalla. Mutta ei auta. sit otan tosiaa puhelimen kätee ja selaan netin ihmeellistä maailmaa. ja nukahdan aina siinä 3-4 aikaa aamuyöllä ja sit herään 8-11 välillä ja se oli sit siinä. Nyt on pari päivää menny ilman päikkäreitäki jopa. Että aika poikki oon. Yks ilta päätn nukkua päikkärit ja herättyäni parin tunnin jälkee, siirryin makkariin siinä toivossa että saisin nukkuu vaikka aamuun asti. No heräsin pari tuntia sen jälkee ja kello oli sillo vasta 9. Ilta 9. Nice. Väsytti mutta uni ei enää tullu.. Nousin sit ylös, söin ja kattelin töllöö ja sit Sinttiki jo heräs riehuu. Kello oli sit reilu k´2 yöllä ku takas sänkyy pääsin ja yli puol 4 ennenku uni tuli.
     Toivon että tää loppuu ku vauva syntyy. Tiedän kyllä että pitkiä jaksoja en saa nukkua, mutta se että mä nukun edes sen pari tuntia kunnolla muutaman kerran päivässä on jo pieni pala taivasta.


Välillä tuntuu ku kaikki menis päin persettä, mutta silti on hyvä olo. Vaikka samalla ei oo voimia tehä mitää, nii tihkun energiaa. Puhun sekavia, tiedän.

Ai niin! Tossa on viel kuva ostamistani rattaista. Rakastan niitä! Ne on vaan niin ihanat! Noita mä katoin jo sillo ku olin vasta viikolla joku 20+. Ja kyllä mä tiesin että noi on mun. Iiiks!



Tää saattaa kuulostaa oudolta mutta..mä odotan niin pirusti sitä synnytystä ettei oo mitää järkee! Kuka odottaa sitä tuskaa ja kipua? Minä! Haluan huutaa, ponnistaa ja tuntea eläväni! Haluan sanoa että minä tein sen! "Tämä ihminen tuli mun sisältä! Minä ponnistin pienen ihmisen tähän maailmaan! Ai että. Hullua. Kannattaa varmaa välillä nukkua.



Mahaa kiristää... Kohta kokeilee jos nukkumatti auttais mua tänä yönä.

Huomenna on muuten tutustuminen Kättärille! Jeei! Kello 13 siel pitää olla ja sit ne näyttää missä mitäki tapahtuu ja missä järjestyksessä. Jänskää! Ehkä pääsen jopa kokeilee ilokaasua, hah!

Ja noi kengät muuten! Ah! Ei muuta voi sanoa. Ah!

Mä palaan huomenna jälleen. Täytyy äitin kans jutella tulevien vauvapippaloiden tarjoilustaki sun muuta. Ne on meinaa lauantaina ja kutsutuille täytyy tarjota syötävää ja juotavaa!

Mutta, huomiseen!

Johanna ja Sintti rc 37+2 <3